Kun kylään tullut mummo oli ruokittu ja pieni tytär saanut seuraa oli äidillä aikaa ommella. Minulla ei ollut tällä kertaa edes tarkkaa suunnitelmaa seuraavaksi projektiksi. Uusi ja isompi vuorillinen velourhaalari kävi mielessä, mutta en edes aloittanut, koska muistin vetoketjun uupuvan. Päädyin (liian) helppoon ratkaisuun ja ompelin muutaman pipon. Malli on äärimmäisen yksinkertainen: suurinpiirtein neliön muotoinen pala taitetaan pituussuunnasta kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain, ommellaan kiinni ylä- ja sivusauma, käännetään pötkö oikein päin ja ommellaan kiinni alasauma. Alapuoli taitetaan myssyn sisään puolesta välistä pötköä ja tadaa! Se on valmis! Pipo on siis kaksinkertainen eli hitusen lämpimämpi yksinkertaiseen trikoopipoon verrattuna. Haasteellisin osuus tässä on se, että osaa arvioida lapsen pään koon ja leikata sen mukaisen palan. Mitään mittoja käytetä...
Trikookankaat ovat Metsolan valikoimista. Alimman kuvan kuvatekstistä paljastuu myssyjen saajat. Toivottavasti sopivat päähän! Pingalen tuotteilla on muokkaustakuu...
 |
| Pienin meidän tytölle, keskikokoiset Vaaralan kavereille ja isoin serkkupojalle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti