Jälleen rakkaasta kotikaupungistani löytyi paikka, jossa en ole koskaan käynyt. Olen paikasta kyllä kuullut, mutta sen tarkkaa sijaintia on karttapääni ollut vaikea hahmottaa. Tänään kävimme siellä ystäväni kanssa vaunulenkillä, nimittäin Kivinokassa.
Kivinokka sijaitsee Herttoniemen kupeessa ja se on yleisessä käytössä oleva virkistys- ja ulkoilualue. Alueella on paljon suloisia ja pieniä kesämökkejä, uimarantoja, jalkapallokenttiä, lenkkeilyreittejä sekä luontopolku. Kävelimme Kivinokassa vain yhden lyhyehkön reitin, mutta seuraavalla kerralla upeaa paikkaa on koluttava lisää! Kivinokan luonto ja luonne pääsevät varmasti oikeuksiinsa kesällä, mutta kyllä ankeassa joulukuisessa säässäkin olin paikasta aivan fiiliksissä. (Kuten aina kaikista muistakin uusista maisemista...)
Kivinokan tulevaisuus on epävarma. Upean alueen päänmenoksi on suunniteltu muun muassa mökkien jyräämistä ja kerrostalojen rakentamista! Sen enempää asiaa tuntevana en aio asiasta höyrytä, mutta jo tämän ensivierailun aikana olin suunnitelmista järkyttynyt.
Päätimme ystäväni kanssa mennä tutustumaan luontopolkuun. Hyvinhoidettua luontopolkua pääsi loistavasti kulkemaan vaunuilla, jopa vierekkäin. Ainoa harmitus oli keskelle reittiä rojahtanut valtava havupuu emmekä päässeet kävelemään reittiä yhdessä loppuun asti. (Eli se siitä hyvinhoidetusta reitistä...) Ystäväni tiesi luontopolun pään olevan lähellä ja käski minun mennä sinne itsekseni. Luontopolku päättyi hienoon lintutorniin (tai -parvekkeeseen), josta oli hienot näkymät Vanhankaupunginlahdelle.
Pienet sähköttömät ja vedettömät mökit olivat hieman allapäin näin talvea odotellessaan. Muutama eläkeläisherra näytti lämmittävän talojaan, mutta muuten alueella oli hiljaista. Pari oravaa näkyi kiipeilevän puissa ja yksi talvipukuun vaihtanut jänis (vai rusakko..?) kyyhötti näkymättömänä paljaan pensaan juurella. Kivinokkaan täytyy ehdottomasti tutustua lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti