keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Äiti ja tytär, tekstiilikaksoset

Taas tein järkyttävän ihanan kangaslöydön omista kaapeistani! Olen näköjään joskus ostellut kivoja kankaita mistä lie ale- ja palalaareista ja kuvitellut tekeväni niistä jotain. Tämä löytö oli miellyttävä myös siksi, että kangasta oli todella paljon. Kevyt puuvillakangas päätyi miksipä muuksi kuin (valtavaksi) kesämekoksi. Isäntä kyseli, että verhojako päälles puet, kun kangasläjää ylleni mallailin.

Kun oma olkaimeton maksimekko oli valmis, ompelin samasta kankaasta tyttärelle oman kesämekon. Rimpsuhelmalla ja pienillä hihoilla. Omaan mekkoon otin mallia yllätysyllätys, vanhasta mekosta! Oikeastaan vain mekon yläosa on matkittu hyväksitodetusta mallista. Tyttären mekko syntyi alennusmyynneistä löytyneen mekon mallista, tuunattuna tosin.

Itse olen mekoista aivan mielissäni ja niin tuntuu olevan tytärkin, ainakin omastaan. Seuraava projekti on saada nuo komeat valkoiset "olkaimet" häivytettyä iholta...

Pieni mekko ilman rypytyksiä.

Valmis versio pienestä mekosta.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti