Rakas kaksivuotias tyttäremme

Rakas esikoistyttäremme täytti eilen kaksi vuotta. Juhlimme tänä vuonna hieman pienemmällä porukalla kuin yksivuotisjuhlia eli paikalla olivat vain perheet, kummit ja parhaat kaverit naapurista. Ilma oli juhlien alkaessa aurinkoinen, mutta rankkasade viilensi ilmaa mukavasti/kamalasti, riippuu keneltä kysyy... Synttärijuhlat olivat mielestäni mukavan rennot ja onnistuneet, kiitos vieraille!

Vieraita odotellessa.

Ihana lahja!

Eniten tyttö taisi juhliltaan odottaa, että saa herkutellakseen kakkua ja  puhaltaa kynttilän, kakh kynttilää! Nostaen samalla pystyyn noin kolme sormea. Kaikki lahjat olivat pienelle sankarille mieluisia ja tarpeellisia. Äidin mieltä eniten liikuttaa mummolta saatu (ja toivottu) iso pino ison tytön pikkupikkuhousuja! Pienen päivänsankarin peppu vaan on niin pieni, että markkinoiden pienimmätkin pikkarit putosivat päältä.

Tyttö on ollut noin kuukauden ilman vaippaa, lukuunottamatta yö- ja päiväunia sekä automatkoja. Yövaippa on märkä, päiväunivaippa yleensä aina kuiva. Helteillä on ollut kätevää harjoitella, kun on voinut hengailla pihalla pelkässä mekossa tai paidassa. Pisuhädän yllättäessä on voinut käydä missä vain pisulla. Muistuttamista tämä toki vaatii. Hurautin pikkuhousuja pienemmiksi saumurilla ja nyt pysyvät päällä.

Puhetta tulee jatkuvalla syötöllä ja se kyllä ilahduttaa ja helpottaa arkea. Tyttö poimii puheestamme uusia sanoja ja toistaa mielellään vieraita sanoja. Tyttö on todella vitsikäs ja viihdyttävää juttuja tulee lähes päivittäin. Toissapäivänä hän nosti paitani ylös moikatakseen isoa mahaani ja sanoi: Kato äiti, vauvalla on hieno tu(r)kki! ..pystyssä olevat ihokarvat ovat hupaisa juttu.

Yöunet sujuvat edelleen mainiosti. Iltasatu, nosto (pinna)sänkyyn, hyvät yöt ja ovi kiinni. Tyttö saattaa jäädä höpisemään itsekseen, mutta nukahtaa omia aikojaan. Toisinaan on toki hankalampia iltoja ja huoneessa on käytävä paijailemassa. Pahimmilla helteillä tyttökin nukkui välillä huonosti ja yöllä oli saatava vettä. Omista huonoista yöunista voi syyttää jo seuraavaa lasta... Ja niitä helteitä, huhh!

Päiväunille tyttö täytyy käydä "rullailemassa" vaunuilla uneen eli terassilla edestakaisin työntely ei enää toimi. Mutta onneksi koko päiväuniaikaa ei tarvitse tuhlata ulkoiluun vaan heti nukahtamisen jälkeen käännyn takaisin ja tuon vaunut terassille. Omassa sängyssään hän ei ole oikeastaan koskaan nukkunut päiväunia, joten katsotaan miten päiväunikuviot menevät vauvan synnyttyä.

Monet asiat hän haluaa ehdottomasti tehdä ite!! Jos itselläni riittää hermoja ja pinnaa, annan hänen ropeltaa kenkiä jalkaansa itse, mutta monesti hän luovuttaa ja haluaa, että äiti auttaa. Lähes kaikkeen ensimmäinen vastaus on ei ja raivokkaat vastustamisetkin kuuluvat jo päivärutiineihin. Oma kadoksissa oleva pinna yhdistettynä tähän on melko räjähdysaltis setti.

Kaiken kaikkiaan tyttö on ihanan sydämellinen, empaattinen ja huumorintajuinen. Hän on taitava ja innokas leikkimään, pitää kirjojen lukemisesta ja palapelien rakentamisesta, yksin ja aikuisen kanssa. Hän innostuu höpsöttelemään ja pelleilemään, muistaa hauskat jutut ja ilahduttaa niillä myöhemminkin. Hän on kovin tarkkaavainen ja poimii sananparsia ja tekemisiä omiin touhuihinsa. Kesällä pesin keittiön isot ikkunat, seuraavana päivänä oli myrsky, joka lennätti ikkunat täyteen koivun siemeniä. Tyttö muistuttaa lähes päivittäin ruokaillessaan ja ulos katsellessaan, että ikkunoissa pilkkuja, äitiä haamittaa! Totisesti harmittaa (kevyt ilmaisu), ja lisäksi ikkunat ovat sisäpuolelta täynnä kärpäsenkakkaa ja muuta hyönteisroipetta.

Ihanaa ja jännittävää seurata millainen isosisko hänestä aikanaan tulee. Hänelle tulee välittömästi tarve päästä syliin, jos itse otan toisen lapsen syliini. Hän on myös kovin tarkka leluistaan ja tavaroistaan, mutta jakamista, yhdessä leikkimistä ja elämän sääntöjä harjoitellaan päivittäin. Toivottavasti hän sopeutuu hyvin muuttuvaan perhetilanteeseen.

Tänäkin vuonna jätimme lahjan hankkimatta, mutta päätin taas ommella tyttärelle juhlamekon. Malli on sama kuin yhdessä toisessa ompelemassani kesämekossa, mutta lisäsin helmaan vielä yhden rimpsun. Kankaan olen saanut jokunen vuosi sitten lapsuudenkodin naapuriltamme ja kangas on odottanut juuri tätä hetkeä! Kankaan värikin on niin sävy sävyyn tytön silmien kanssa!

Onnea vielä, rakas!