maanantai 18. toukokuuta 2015

Tytölle lakanoita

Kuinka suuri vaikutus peiton koolla voikaan olla lapsen uneen? Tai lähinnä sängyssä pysymiseen... Tytär on tähän asti (2v 9kk) käyttänyt peittonaan äitiyspakkauksen täkkiä, jonka olen kuvitellut olevan ihan sopiva. Nukkumaan mennessä kummasti ne pienet jalat ja kädet karkaavat asentoa vaihtaessa pois peiton alta ja tuloksena on päättymätön keskustelu tyyliin:

"Äitiiiii, tuu peitteleee..!"
"Mene vain takaisin sänkyyn. Osaat itsekin peitellä."
"En osaa! Äiti tuu."
"Osaat kyllä, äiti tietää."
"En osaa!"

Ja niin edelleen. Tilanne ratkesi joko tiukalla sanalla tai äidin(/isän) nousemisella sohvan pohjalta ja menemällä peittelemään... Myöhemmin tajusin vaihtaa taktiikkaa.

"Äitii, tuu peittelee..!"
"Mene peiton alle odottamaan, äiti tulee ihan kohta."
"Okei."

Ja aamulla nähtiin seuraavan kerran.

----

Mutta niihin otsikon lupaamiin lakanoihin! Tytär sai jo aikoja sitten siskoltani lahjaksi isojen lasten peiton ja tyynyn. Peitto oli kokoa 120 x 150 cm ja tyyny 35 x 50 cm. Minimaalisen googlettamisen jälkeen totesin, että jokaisella vuodevaatteita myyvällä firmalla on oman kokoisensa täkit ja tyynyt. Ja sitä myöden myös pussilakanat ja tyynyliinat. Totesin pääseväni helpommalla tekemällä lakanat itse tyttären uuteen peittoon kuin lähtemällä metsästämään juuri tämän kokoisia.

Ajattelin ompelevani perinteisiä puuvillalakanoita, mutta Marimekon liikkeessä käsiini hakeutui kolmen metrin pala vihreää kukkatrikoota! Trikoolakanat, sellaiset on ommeltava! Kolmen metrin palasta riitti sopivasti pussilakanaksi, mutta tyynyliinan jouduin tekemään palapelityyliin eli keskelle tyynyliinaa tuli poikittain sauma. Tytärtä ei haitannut. Trikoolakanoista tuli aivan ihanan pehmeät ja hiljaiset!

Eurokankaan puuvillavalikoima oli jotenkin masentava ja ankea. Ja kasari-ysäri... Yksi helmi sentään erottui joukosta: Rallatus!

Marimekon vihreä trikoo ja Eurokankaan Rallatus.






Huonon livevalikoiman vuoksi siirryin nettiin etsimään miellyttäviä kankaita. Ja siellähän niitä oli. Kankaat.com-osoitteessa oli kuosia mistä valita! Ostoskoriin päätyi kolme ihanaa kangasta, mutta budjettisyistä pudotin yhden pois. Saksasta asti kotiovelleni saapuivat sirkus ja norsut.

Jotenkin kuvittelin pääseväni myös halvemmalla ompelemalla lapsen söpöt pikkuiset lakanat itse. Pöh! Kolme ja puoli metriä puuvillaa ei kovin halvaksi tule... Mutta olihan tämä kaiken väärti. Ainakin tytär on isosta peitostaan ja uusista lakanoistaan aivan innoissaan! Ensimmäisinä lakanoina uuteen isoon peittoonsa hän valitsi vihreät trikoolakanat. Eikä ole viikkoon hypännyt peittelyn jälkeen sängystään kertaakaan.


 



2 kommenttia:

  1. oi miten ihania lakanoita <3 olet tehnyt <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin tyttären kanssa pidetään niistä kovasti! Harmi kun on vähän hämärät kuvat. Jotenkin freesimmät ovat livenä :)

      Poista